Juhlaseminaari- ja illallinen 23.10.2026

Suomen Geologinen Seura juhlistaa 140. toimintavuottaan juhlaseminaarilla ja -illallisella perjantaina 23. lokakuuta 2026.
Lisätietoja päivittyy tälle sivulle lähempänä tapahtumaa.

Juhlaseminaari
Juhlaseminaari järjestetään kello 12–15.30 Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaarin teemana on veden merkitys ja sen moninaiset näkökulmat. Seminaari koostuu lyhyistä puheenvuorosta sekä keskusteluosuudesta, johon kaikki puhujat ottavat osaa.
Puhujina esiintyvät erikoistutkija Lotta Purkamo (Geologian tutkimuskeskus), kirjailija Jenni Räinä, ympäristögeologian professori Peter Österholm (Åbo Akademi), logistiikan professori Katri Kauppi (Aalto-yliopisto) ja hydrogeologian tutkimusprofessori Kirsti Korkka-Niemi (GTK; Helsingin yliopisto).
Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua, mutta tilaan mahtuu noin 115 osanottajaa. Seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä; linkki julkaistaan tälle sivulle ennen tapahtumaa.

Juhlaseminaarin ohjelma (muutokset mahdollisia)

12.00: Tilaisuuden avaus, SGS:n puheenjohtaja Elina Lehtonen 
12.05–12.15: Juhlapuhe: Saku Vuori (GTK)
12.15–13.35: Puhujien esitelmät 
13.35–13.50: Tauko 
13.50–14.50: Keskustelutilaisuus: "Veden monet näkökulmat" 
14.50–15.30: Loppusanat sekä Tieteiden talolla kuohuviiniä ja vapaata seurustelua. 

Jenni Räinä (tietokirjailija, toimittaja) 
Tietokirjallisuuden reitit vesien ja kallioperän maailmaan 
Uusi tieto on pohjattoman kiinnostavaa, mutta kuinka saada se lukijoiden ulottuville havainnollistavasti ja jopa kaunokirjallisesti? Esityksessä pohditaan, kuinka narratiivisen tietokirjallisuuden keinoja käyttämällä voidaan saada laajempia populaareja yleisöjä tiedon äärelle. Miten yhdistää tunne ja tieto ja onko se väärin? Entä millaisia keinoja kirjallisuudella on elävöittää ajat ja ikuisuudet, havainnollistaa vesien ja kivien kiertokulku? 
Räinä on julkaissut viime vuonna Veden ajat -teoksen, joka oli myös Tieto-Finlandia-ehdokas. 

Lotta Purkamo (GTK) 
Elävä geologinen aika: mikrobit kalliopohjavesissä 
Syvällä kallioperässä monimuotoiset mikrobiyhteisöt elävät vesissä, joka voi olla vanhempaa kuin monimutkainen elämä maapallolla. Tämä näkymä syvään aikaan muuttaa tapaa, jolla ymmärrämme niin elämän kuin veden arvon. Mitä tarkoittaa elämä, joka toimii lähes pysähtyneessä ajassa, ja miten se asettuu suhteessa ihmisen kokemaan aikaan? Keitä nämä ihmeelliset otukset ovat ja miten ne selviävät näissä vaativissa olosuhteissa hengissä jopa vuosituhansia? Esitys ottaa kantaa myös veden rooliiin luonnonvarana: voidaanko geologisesti vanhaa ja käytännössä uusiutumatonta vettä tarkastella samalla tavoin kuin nopeasti kiertävää pohjavettä? Syväbiosfääriin tutustumalla voidaan tarkastella, miten elämän aikaskaalat, geologiset prosessit ja luonnonvarakysymykset kietoutuvat toisiinsa – ja mitä tämä merkitsee tieteen, resurssien hallinnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmasta. 

Katri Kauppi (Aalto-yliopisto) 
Vesiriskit ja vesivastuullisuus toimitusketjuissa 
Esityksessä pureudutaan veden niukkuuden vaikutuksiin kansainvälisissä toimitusketjuissa sekä toimiin, joilla yritykset voivat lisätä resilienssiään ja vastuullisuuttaan. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Minkälaisia vesiriskejä voidaan havaita toimitusketjuissa paikallisesti ja kansainvälisesti? Miten hyvin yritykset tunnistavat vesiriskit ja signaloivat niistä markkinoille? Miten toimitusketjujen pitää kehittyä tulevaisuudessa vedenkäytön suhteen? 

Peter Österholm (Åbo Akademi) 
Voimmeko suojella Itämerta ja sen vesistöjä ymmärtämättä geologiaa? 
Lähes kaikki jokivesi on sadetta, joka on kulkenut maaperän läpi ennen päätymistään jokiin ja lopulta Itämereen. Tällä matkalla vesi tuo mukanaan ravinteita ja kiintoainesta sekä enemmän metalleja kuin koko Suomen teollisuuden ja kaivostoiminnan päästöt yhteensä. 
Esitys tarkastelee, miten geologia sekä siihen kohdistuva maankäyttö ja ilmastonmuutos ohjaavat näitä prosesseja – ja miksi ne ovat keskeisiä tekijöitä Itämeren suojelussa. 

Kirsti Korkka-Niemi (GTK) 
Kaivostoiminta ja vesi 
Esityksessä tarkastellaan veden roolia ja merkitystä kestävässä kaivostoiminnassa kaivoksen koko elinkaaren aikana. Malminetsintävaiheessa vesien kemialliset piirteet voivat tarjota tärkeää tietoa malmipotentiaalista ja sen sijainnista. Suunnittelu- ja luvitusvaiheessa korostuu alueen pinta- ja pohjavesiolosuhteiden tuntemus, joka on keskeinen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesienhallinnan suunnittelun perusta. Toiminnan aikana keskiössä ovat vesienhallinta ja veden tehokas käyttö ja kierrätys, kun taas kaivoksen sulkemisvaiheessa ja sen jälkeen painopiste siirtyy sulkemisen välittömiin ja pitkäaikaisiin pohja- ja pintavesivaikutuksiin korostaen seurannan ja ennakoivan suunnittelun merkitystä. 

Juhlaillallinen
Suomen Geologisen Seuran juhlaillallinen pidetään ravintola Kaartissa (https://www.ravintolakaarti.fi/), Helsingissä, kello 18 alkaen.

Ilmoittautuminen illallisille on päättynyt.