Kuukausikokous 27.3.2025

Tervetuloa kuukausikokoukseen!

Kokous pidetään 27.3.2025 klo 18:00-19:45 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä, linkki lähetetään jäsenille sähköpostilla ennen kokousta

Kokouksen esitelmän pitää (FM) Irmeli Huovinen aiheesta Kemin kromimalmin mineralogia.

Kemin kromikaivos on maailman viidenneksi suurin kromintuottaja. Kromimalmi löydettiin vuonna 1959, ja täysimittainen kaivostoiminta alkoi vuonna 1968. Kaivostoiminta alkoi avolouhoksena, saavuttaen 200 metrin syvyyden vuoteen 2005 mennessä, ennen siirtymistä maanalaiseksi kaivokseksi. Vuonna 2023 toteutetun laajennuksen myötä kaivoksen toiminta siirtyy aina kilometrin syvyyteen. Kemin kaivoksen todetut ja todennäköiset malmivarat ovat 32,1 Mt @ 23,7 % Cr2O3. Mineraalivarannot ovat 108,3 Mt @ 28,6 % Cr2O3 (1.1.2024).

Kemin intruusio sijoittuu 2.25 Ga Tornio-Näränkävaaran kerrosintruusoiden vyöhykkeeseen. Intruusio on n. 22 km leveä ja 1900 m paksu, ja kromimalmi sijoittuu sen ultramafiseen alaosaan, keskimäärin 40 m paksuiseen kromitiittikerrokseen. Intruusion alaosan muodostaa ultramafiset kivet ja yläosa koostuu gabroista ja leukogabroista.  

Intruusion alaosan kivet ovat voimakkaasti muuttuneita ja tämä on vaikuttanut kromiitin koostumukseen.  Kromiittirakeissa havaittu vyöhykkeellinen muuttuminen on seurausta serpentiitiytymisestä, ja karbonaattiutumisesta. Näiden prosessien aikana kromiittirakeisiin on syntynyt vyöhykkeellisyyttä, joka on raudan suhteen rikastunut ja mm. alumiinin ja magnesiumin suhteen köyhtynyt. Lisäksi muuttumisen myötä on muodostunut sekundääristä magnetiittia. Magnetiitin määrään ja kromiitin muuttumista kontrolloi kromiitti/silikaattisuhde, primäärimineralogia ja muuttumiseen vaikuttaneiden fluidien koostumus. Primääriä kromiitin koostumusvaihtelua esiintyy lateraalisesti kromitiittikerroksen sisäisesti sekä kromitiittikerrosten välillä. Mineraloginen koostumusvaihtelu vaikuttaa malmin rikastusprosessiin, ja Kemin kromimalmioiden koostumuksen tutkimus ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen auttavat kromiitin rikastusprosessin suunnittelussa.