Vaalikokous/valmöte 8.12.2022

Tervetuloa vuosikokoukseen torstaina 8.12.2022, klo 18:00–20:00. Glögitarjoilu alkaa klo 17:30. Kokous pidetään paikan päällä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokoukseen on myös mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä. Ethän osallistu kokoukseen paikan päällä, jos tunnet itsesi kipeäksi. Ohjeet ja linkki etäkokoukseen toimitetaan jäsenille sähköpostitse myöhemmin kokousviikolla.

Kokouksen esitelmän pitää SGS:n väistyvä puheenjohtaja Joonas Virtasalo aiheesta Hangon merenpohjanlähteet. Esitelmän tiivistelmä:

Hangon Lappohjan uimarannan edustalta löydettiin kesällä 2018 merenpohjasta lähdekuoppia, joista purkautui pohjavettä. Nämä ensimmäiset Suomesta löydetyt merenpohjalähteet sijaitsevat noin 200 m etäisyydellä rannasta 10-17 m vedensyvyydessä. Lähdekuopat havaittiin Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusalus Geomarin monikeilakaikuluotaimen tarkoissa syvyyskuvissa, joissa huomio kiinnittyi melko pienellä alueella esiintyviin yli 20 purkauskuoppaan, joista suurimmat olivat yli 2 m syviä ja yli 20 m halkaisijaltaan. Kuopat varmistuivat merenpohjasta purkautuvan pohjaveden muodostamiksi lähteiksi radonmittauksilla. Tässä esityksessä teen katsauksen alueella 2018-2022 tehtyihin tutkimuksiin.

Lappohjan tutkimusalueen kerrostumien kolmiulotteinen rakenne selvitettiin merigeologisilla seismoakustisilla luotauksilla sekä maalla tehdyillä maatutkaluotauksilla ja refraktioseismisillä luotauksilla. Eri luotaustekniikoilla kerätyissä profiileissa erotettiin epäjatkuvuuspintojen rajaamat allostratigrafiset yksiköt, joiden perusteella laadittiin ensimmäistä kertaa Suomessa yhtenäinen rantaviivan ylittävä stratigrafinen malli. Stratigrafisen mallin perusteella tutkimusalueelle tehtiin pohjavedenvirtausmalli, joka osoitti pohjaveden virtauksen keskittymisen juuri merenpohjalähdealueelle.

Merenpohjalähteiden vaikutusta meriympäristöön selvitettiin biogeokemiallisilla ja mikrobiologisilla tutkimuksilla. Reaktiivisen kulkeutumisen mallinnus osoitti, että pohjaveden virtaus lähdekuoppiin johti biogeokemiallisten reaktioiden ja mikrobiyhteisön keskittymiseen ohueen kerrokseen lähelle sedimentin pintaa. Metaanin, ammoniumin ja liukoisen hiilen vuot merenpohjalähteistä olivat pienempiä kuin läheiseltä liejupohjalta, mutta ne kuitenkin edustivat uutta mereen tulevaa kuormaa eivätkä meriympäristössä jo olevien aineiden sisäistä kiertoa. Merenpohjalähteiden mikrobiyhteisöissä arkeonit olivat pääosin pohjavedestä peräisin olevia ammoniuminhapettajia. Lisäksi tutkittiin liuenneiden Li, S ja Sr isotooppien fraktioitumista kulkeutumisen aikana akviferissa ja meriveden ja pohjaveden sekoittuessa lähdekuopissa. ⁸⁷Sr/⁸⁶Sr ja δ⁷Li poikkesivat pohjaveden ja meriveden konservatiivisesta sekoittumisesta johtuen ⁸⁷Sr:n ja ⁶Li:n vapautumisesta akviferin mineraaleista, kun taas δ³⁴S muuttui mikrobisen sulfaatinpelkistyksen ja sulfidin uudelleenhapetuksen seurauksena.